vastapainona töielämälle omassa henkilökohtaisessa elämässä on joskus/usein/aika monesti kiva olla vähän suurpiirteisempi.
kuten esimerkiksi viettää kylpytakkipäiviä.
tai syödä karkkia sängyssä sen jälkeen kun on pessy hampaat (ei saa kertoa lapsille).
tai syödä jälkiruoka ennen pääruokaa (jonka tein tänään).

tässä olin vähän turhan suurpiirteinen. väärässä paikassa.
jos ohje alkaa: luo 172 s ja neulo 3o 2n 22 senttiä, niin mikä on tunnelma siinä 22 sentin kohalla  kun huomaa että on neulonu koko matkan 2o 2n. kun on kerenny mittaamaan puolen sentin välein jo 18 sentistä asti että joko.
tähdennettäköön vielä, että 2 mm puikot.

mutta myyrä mikä myyrä. hirmu hieno siitä tuli! kaunis. ihan perus mutta silti ei. täydellinen pipo täydelliselle miehelle.


viskarssikuvassa väri on enempi kohillaan.
lanka: wollmeise twin, feldmaus
ohje: käänteinen (ulla) omalla mokalla
puikot: 2 mm (kitkun kitkun)

sit neulojan varhaisemmalta aikakaudelta, nk. vihreältä kaudelta  (joka siis jatkuu vieläkin). täysin aivotoimintaa neulontavaiheessa (kts. ed. kappale) tarvitsematon huivi ja kaikenlisäksi molempi puoli on oikea puoli.

one-row-handspun-scarf
lanka: fleece artist merino 2/6
puikot: 3.75
muuta: valmistunut lokakuussa, paljon pidetty. ehdoton suosikkihuivi.