innostuin DistantKnitterin jalanjäljissä lueskelemaan oman blogini tilastoja. anteeksi sinä, joka eksyit tänne hakusanoilla villapipo kutominen ohjeet, en usko että sait mitä halusit. siis niitä ohjeita ainakaan.

kiri edistyy ja mietinkin juuri montakohan toistoa tekisi. pitänee käydä vielä blogoslaviassa vaklauskierroksella. bolero matkusti takaisin ja on malliltaan jo enemmän ihmistaimelle eikä kamelinlapselle suunnattu.
yllätysmomenttina vaaleanpunaista kid karvair-- mohairia laskeutui hyvin pienellä kauko-ohjattavalla lentokoneella meidän parvekkeelle (ei, parvekekaluston uusiminen on vielä vaiheessa) ja kaikki kolme muskettisoturilankakerää muuttivat meille, niillä oli matkalaukut ja passit ja voimassaolevat viisumit ja kaikki. mistähän ne osas tänne tulla? no, melkein-boleron melkein-omistaja otti ja toivoi kolmiohuivia. kuvia on jo kateltu ja toiveissa on sellanen pingotettavareunainen, keijukaisaaltoraunainen.

näin julkisesti tunnustettakoon, että
huomenissa aion suunnata kohti lankakauppoja.
ettei sitten tule yllätyksenä.