nimittäin sukat.
mutta entäs jos sukkatauti ei lopukkaan kiire ja puhinalla eteenpäin -taudin tasaannuttua?
566584.jpg
hederat ovat tarkan manuaalisen laskutoimitukseni mukaan ehkä/noin viidennet omaan palelevaan jalkaan tehdyt sukat. tosin nämä on aloitettu toisena parina koskaan villasukkieni historiassa heti raitaRegioitten vanavedessä, jotenka toinen varsi on vähän lurpsumpi kuin toinen ja onpa tuolla joku käsityön merkkikin. ja varsi voisi olla pitempi, nimittäin täällä nämä ovat aivan valloittavat pidemmillä varsilla. sievät kuitenkin. jotenkin kai pitäisi kursia nuo varpaat piiloon. ajattelin olla ovela ja tehdä samaan aikaan, että ovatten suunnilleen samanlaiset (ja kuka sanoo etteikö ihminen vanhetessaan viisastu, mitä!?).

kyllähän nyt muutakin. vaaleansinihömppäbolero maken ja kisujen langasta kokoa noin neljäsluokkalainen tai ainakin siihen lähelle. lähtökohtana oli kirpputorilöytölehti SK 3/06 ja mielikuvituksellisesti nimetty vaate ”lyhythihainen bolero”.
järkikulta piti ottaa sievästi kainaloon ja laskukone toiseen sillä koot olivat tietenkin aikuisten. tosin, jos en väärin mietiskelly, niin  XS ois kai jotakin 160cm luokkaa, olenkohan aivan hatelikossa?
566572.jpg
nytpä tuli sitten laskettua silmukoita ja tiheyttä ja mallitilkkua – ja heittihän se sinne tänne. puhelinlasku saattaa taas todistaa erinäisiä rohkaisu/laskemispuheluita otettaneen äitin suuntaan. terveisiä vaan. joulupukin lahjalistalle siis ehdottomasti ja nyt viimeistään se Knitters Handy Book of Patterns. loppuu se sekoilu!
boleroa varten piti opetella melkolailla näkymätön tapa lisätä silmukoita. silmukka kahteen kertaan näytti pököltä ja nyt on menossa kokeilu “lisäys edellisen silmukkapohjasta kiertäen”. toistaiseksi ehdottomasti paras. onkos jotain muitakin ratkaisuita? rakas ystäväni ja henkinen tiennäyttäjäni neulonta A&0 tiesi tämän lisäksi vielä langankierrolla tapahtuvan lisäyksen, ei toiminut tässä tapauksessa. talvella neulomaani villapaitaan keksin jonkun ihan oman näkymättömän variaation, kun vaan muistais miten se menikään. jostain välistä nappasin sen langan.. hm.

..ja miksi sitä sanotaan että se on “kiertäen”? kun ei siinä ite kierretä mitään (ei kampea, avainta, puikkoa, tervapataa). takareunastahan se neulotaan. (joko sille SSK-kavennukselle on joku keksinyt tolkun lyhenteen vai onko sekin 2 yhteen takareunoistaan tms?)

kaoottiseen ja hulinaiseen elämänvaiheeseen auttaa listojen teko. tekemättömien asioisen lista voi olla onneksi positiivinenkin.
Ihan Pakko Tehä –lista:
huom. parit sukat loppuun pikkuhiljaa muiden ohessa sanon minä! ja kaulaliina juhannusmyrskyyn parvekkeelle pidettäväksi.
  • villatakki itelle. langat: erittäin reilusti. ohje: on. puikot: on. napit: on.
  • villatakki pienemmälle. langat: reilusti. ei ohjetta, jotakin suuntaa-antavaa kuitenkin. puikot: on. ei nappeja, kateltu on joskus silläsilmällä vaan ei oo vastaan tullu.
  • opettele tekemään palmikoita ja samalla palmikkoponcho itelle. vihreä. langat: löytyy eikä lopu kesken. ohje: on. puikkoja en ole tarkistanut, koska en vielä osaa tehdä palmikoita. (logiikka ennen kaikkea.)
  • ei listaa ilman huivia: joku ei-niin-reippaan-värinen kaulahuivi/liina esimerkiksi Scarf Style-kirjasta. semmonen mikä menee tuulipuvunkin housujen kanssa. (esimerkiksi noro-clapotis ei mene. harmi.)  lanka: varmaankin on. ohje: varmaankin sekin valkkausta vailla. (on aina vaihtoehto tehdä colinette cadenza-clapotis. kauniita olen nähnyt, viimeksi sellaisen taisi tehdä amelie. toisaalta olisi ihan fiksu ratkaisu kokeilla jotakin muuta välillä.)
  • log cabin peitto. tästä ei todellakaan neuvotella. langan paksuus on vieläkin mysteerin tasolla.
  • unisukat isommalle kun pienemmällä jo on ja tottakai toisellekin kun toisella on ja ihme ettei huuto tullut siitäkin. varmaankin jotakin bambulankaa, se tuntuu olevan suosittua. itseasiassa pienikinttuisemmallekin vois tehdä toiset niin sais nuo pesuunkin joskus.
(noin vähän! nyt yllätin itsenikin.)