olenko koskaan kertonut, että herra Neulontai toi viime kesänä minulle pariinkin otteeseen lankaa? eikä onneksi mitätahansa, vaan tarkoin valitusti ja hyvällä maulla.
ensimmäinen satsi eli 2 vyyhtiä ihan meidän olkkarin maton väristä ohutta pirkkalankaa on nyt puoliksi käytetty. siis lempiväri kertakaikkisesti.

neuletuutti on suoltanut ekasta vyyhdistä aivotonta feather fan-huivia toista metriä.
seuraava vaihe, eli toisesta vyyhdistä baskeri on ollut mietinnässä jo hetkisen. suuri taka-ajatus on, että jos eli kun baskerista jää lankaa, niin jatkan sillä huivia. kas kun toista metriä ei ole vielä riittävä metrimäärä kunnon kaulahuiviin, ja neulontain residenssissä tykätään olla jättämättä jämälankoja jos vaan millään mahdollista. sitten voi aina hyvillä mielin ostaa uutta tilalle.

kaikenlaisia vinkkejä, mittoja ja suunnitelmia baskeriin pyöri ilmassa, mutta juuri mistään en sitten saanutkaan kiinni. ja tajusin, että menee hermo ihan viimesen kerran, jos alotan resorista ja se ei osukkaan oikein. (selvityksenä voidaan paljastaa, että neulontaissa haaveillaan sunflower tam-baskerista. ohje on, lankaakin on, ja puoli baskeria on kahdesti purettu hampaita kirskutellen.)

mutta kyllähän tämä alku vähän pelvoittavalta näyttää.
2304711935_7c4ca0f92d_m.jpg
vähän niinkuin peukaloisten tikkuristirata.

ainiin. herrasta tulikin mieleen, että hääpäivääkin pukkaa tuossa loppukuusta. tänä vuonna vietämme villahäitä.
olen toivonut lammasta. (meillä on aika iso parveke.)