kuten varmaan olette huomanneet, neulontai ei ole ruokablogi.
meillä syödään ruokaa, joka on tehty syötäväksi - ei kuvattavaksi. (paitsi ehkä sushi, mutta se hupenee niin nopeasti ettei se filmille asti kerkiiskään.) sama pätee täytekakkuihin. joista pidän kyllä.

täällä ei myöskään käsitellä päivän garderooppia. farkut-paita-villatakki -yhdistelmäni eivät kiinnostaisi ketään. joskus räväytän ja laitan kaulaliinan. born to be wild paitsi himassa.
musiikkimakuni on laaja mutta rajoittunut. unohtakaa se.

neuleblogi. tää on mun juttu. lanka! puikot! mahtavaa!
neuleblogit esittelevät useimmiten kivoja kuvia kivoista, onnistuneista ja tasapainoisista neuleista, eikö totta? myös in-process -kirjoituksia on kiva lukea.


valitan, tänään ei tarjoilla mitään kivaa. kiinnittäkää turvavyönne.

sykemittari kylykeen.
totoro-lapaset. ihana ohje, ohjeelle kohde, lanka ostettu (vika kerä petroolia, mikä säkä!), puikot terotettu. eri puikkokokoja koitettu.
aikaa rajallinen määrä, joulu lähestyy.
lämmittely: kerkeen! onnistun! hyvät kaaviot, kaikki kunnossa.

1 varttimaili.

ensimmäinen turkoosi kerä neulottu ekaan lapaseen: kivalta näyttää. kokoa mallattu toisiin lapasiin: sopiva.
tyytyväistä hyrinää sohvalla.


tankkauspiste.
kuitenkin surkea ajatus on lähempänä kuin koskaan: tää lanka loppuu kesken. vai loppuuko? kiikunkaakun. siis kauppaan. jos se nyt ei oiskaan se vika kerä.
eikä se ollut! huh! värierä eri, mutta vaihtoehdot vähissä eli tällä mennään. neulekeiju istuu olkapäällä koko kauppareissun.


200 metrin aitojen ali.

peukaloista en saanut järkeviä, joten sovelsin. no, pientä. sattuuhan näitä. pikkuvikoja, helppo korjata.


mustikkasopat rinnuksilla.
päivänvalo paljastaa: värierät petroolien välillä ovat huomattavat. tein molemmat eri keristä, ja ero on aika iso.

havuja perkele.
no, ei se niin nuukaa. totoro. suosikki! varmasti mieluiset! ajatus on tärkein!
kirjoneule näyttää vähän pitsiltä neulottaessa: mytyltä. ryttyseltä. sille on tarjottava pesua ennenkuin mistään voi oikeestaan olla varma. siispä käsinpesu ja kuivumaan.

loppukaarteessa turvallaan.
ne venyi. ja paukkui. piteni, laajeni. ne sopivat ja ihan pidettävät (no, ei priimat, mutta ajatus on tärkein jne) lapaset.

sadasosalla hävittiin.
mulla on nyt sitten eri väriset lapaset, jotka on liian isot sille jolle ne tarkoitin ja liian pienet sille isommalle.


kostoksi en sitten päätelly lankoja.


lanka: drops karisma.
puikot 3.
epic fail.
oisko voileipäkakkublogi hyvä?