hiihtoloma on retkeilyn kulta-aikaa: reput selässä ja kirjoneulehiihtosukat polviin asti samoillaan lumikengillä vaaramaisemassa.

joku päivä kyllä vielä pakkaan eväät reppuun ja taskulampun ja makuupussin mukaan ja painelen retkelle lankakauppaan. alustava pohjatyö on jo tehty: olen tutustunut maastoon ja keliolosuhteisiin. osaan matkustaa retkipaikalle monella erilaisella kulkuneuvolla. en omista kompassia, mutta tarpeen vaatiessa voin lainata sitä klaaniin kuuluvalta partiolaiselta.

parhaimmillaan lankakaupassa on samanlainen tunnelma kuin kirjastossa (jonne myös olen suunnitellut samantyyppistä retkeä jo useamman vuoden ajan). kenelläkään ei ole kiire minnekkään, ja voi arvioida, hypistellä ja mietiskellä ihan rauhassa. tutustua ilman että on pakko hankkia. ilman että kukaan tulee tyrkyttämään. ja sitäpaitsi: lankakaupassa tiedetään jo, että olen tosissani. kaikesta suunnittelusta, ihastelusta ja mietiskelystä huolimatta tiedän olevani hyvä asiakas. on sinne niin monta palkkapussia hyvin suunnitellusti ja ilolla kannettu,  keskusteltu malleista, langoista, vallitsevasta säätilasta, puikoista..

ja aikaa pitää olla tarpeeksi. kiire ei sovi lankaretkeilyyn lainkaan. saati ostopuuhiin. yleensä aina on kiire jonnekkin. viimeksi ei ollut, kun myöhästyin bussista. se tunti meni lankakaupassa ihan noin vaan. kenellekkään en tietenkään kertonut, että olin tunnin lankaostoksilla (paitsi äitille, mutta sitä ei lasketa). hulluna pitäisivät. enkä kyllä muista että mitään lankaa olisin ostanut, puikot kyllä.

makuupussi on hyvä olla mukana jos sattuu vaikka nukuttamaan tai jos sattuisi tulemaan mahdollisuus olla yötä lankakaupassa. tiedän jo minne makuupussini asettaisin: alpakkahyllyn alapuolelle. siinä vieressä ovat 100% villat ja reumalangat ja mohairit. niitä voisi kaikkia hipelöidä ihan vaan kättä siirtämällä. evääksi ottaisin varmaan teetä termospullossa (kaakao olisi retkeilyyn parasta mutta menee limppiseksi ja kahvia en juo) ja voileipiä. salmiakkia, jos tuleekin luettua paljon. suosikkilankakaupassa on paljon myös luettavaa ja monta sellaistakin opusta, joita en ole ennen edes nähnyt. voi olla etten yöllä malttaisikaan nukkua vaan lukisin taskulampun valossa slipovereista ja neuletekniikoista.

aamulla palaisin huonosti nukkuneena, hampaat pesemättöminä, väljähtynyttä teetä termarissa ja leivänmuruja makuupussi täynnä.
äärimmäisen tyytyväisenä.